perjantai 3. toukokuuta 2013

"Oven avaan hiljaisuuteen"

On mukavaa kuunnella sellaisia kappaleita, mitkä rauhoittaa tai nostaa erilaisia ajatuksia päähän. Monet kappaleet onnistuu siinä sanoituksillaan, mutta myös instrumentaalimusiikki on siinä aivan omiaan! On todella paljon hienoja instrumentaalikappaleita, joita kuunnellessa voi vaikka vaan nukahtaa tai kirjottaa esim. jonkun tarinan sen musiikin pohjalta. Musiikin pohjalta kirjoitettu tarina on mielenkiintoista lukea jälkeenpäin, koska siitä kuulee sen kappaleen aina... Se on tosi jännää kui se toimii niin, mutta niin se vaan tekee.. :)
Todella rauhoittavaa musiikkia säveltää ainakin sellainen heppu kun Sean Beeson. Siinä vasta hienoja sävellyksiä tällä hepulla! Tosi rauhoittavaa musiikkia tekee myös Adrian Von Ziegler. Sillä on aika hämyisiä kappaleita, sellaisia fantasiamaisia, mutta sitäkin tunteitaherättävämpiä! Night Mist ja Evening Breeze on Adrianilta aika hienoja kappaleita. (:

Tällä ei niinkään aiheeseen johdattavalla prologilla jatkankin iskelmän maailmaan.. (:
Satuin kuuntelemaan aika paljon kotimaista iskelmämusiikkia. Etenkin Neljänsuoraa ja Yölintua. Ei voi hirveän hyvin niputtaa kyseisiä yhtyeitä, mutta niitä nyt satuin kuuntelemaan, koska molemmat on todella loistavia! Neljänsuoraan ihastuin kaverin kautta, kun se sattui kuuntelemaan yhtä kappaletta tehdessään muuttoa kotoa ekaan omaan kämppään -> Valtava Maailma.. Toimii muuten aivan loistavasti mielialannostattajana! Aivan mahtava biisi!
"Valtava maailma kutsuu mua... ~
Neljänsuoralla on muitakin tosi hyviä kappaleita. Esimerkiksi uudella levyllä on kipaleet Mitä maailma haluaa, Löydänkö mä sinut, Miten olisikaan ja Julia. Muitakin toki on, mutta jos jotain tulee mainita niin nämä... (: Kauniita kappaleita! Tykkään tosiaan! ♥ Oli hienoa nähdä Antti Ketonen Suorana: Kortesmäki -ohjelmassa tuossa vappuaattona. Lyhyt vierailu, mutta sitäkin hienompi.. ^-^
        Sitten tähän Yölintuun. Sielläkin on niin monia hyviä kipaleita, mitä pitää vaan kuunnella uudelleen ja uudelleen, koska ne vaan toimii, eikä mikään estä niiden voittokulkua omalla TOP-listalla! Yölinnulta omia suosikkeja on Etkö nää, Haavoittumaton, Pehmeä sydän, kova pää sekä Sä jäit mun uniin. Etenkin tuo viimeinen! Se on niin kaunis ja koskettava kappale. Simo Silmusta on ollut aika paljon puhetta mediassa alkoholismin takia, jota minä en nyt aio tässä sen kummemmin puida. Sen vain mainitsen, että sääli sinänsä, koska on miehellä niin uskomaton ääni! Aivan loistava ja sopii täydellisesti Yölintuun....

Näin tässä, kun tuli puheeksi, niin tämä ns. lava/tanssimusiikki on sellaista aluetta, mistä en ole hirveästi kehdannut puhua.. :D En nyt sanoisi, että on noloa kuunnella Yölintua tai Souvareita (esim. Valkolinnun Siivin) tai jotain vastaavaa, mutta ei tule keskusteltua kavereiden kanssa kamalasti. En sitä kehtaa muille myöntää, että tällaisestakin musiikista tykkään! Mutta tässä nyt kun tulin maininneeksi, niin kai minä siitä uskallan muutenkin puhua.. (: On mulla yksi tuttu kenen kanssa voin keskustella tällaisistakin yhtyeistä kuin esim Souvareista, ja myöntää pitäväni tästä. Se on minun rakas mummoni, joka käy suht säännöllisesti lavatansseissa ja päivätansseissakin.. Se on myös mun aika salainen "synkkä" haaveeni päästä tanssimaan ^-^ Toki sitä voisi ensin vähän petrata, mutta äkkiäkös muutamat tanssiaskeleet menisi.. :D Olis niin hienoa laittautua nätiksi ja lähteä johonkin lavatansseihin.. Jos siellä vaikka olisi muitakin nuoria tanssimassa.... (: Ei tarttisi ihan seinäkukkaseksi jäädä.. x) Mutta se haave on vaan sellainen haave. En varmaan ainakaan lähiaikoina ole lähdössä tansseihin, vaikka mieli tekisi! :D 

Tuli tuosta mieleen, että meillä oli yläasteella eräs nuori miesopettaja (opetti mm. fysiikkaa ja matikkaa), joka soitti haitaria ja kuunteli juuri jotain Dallapétä ja vastaavia yhtyeitä. Se puhui vahvasti karjalan murteella ja oli muutenkin aika hauska opettaja! :D Mutta siinä on ainakin esimerkki sellaisesta, ettei tarvitse hävetä, jos jostain sellaisesta tykkää, VAIKKA olisi kuinka nuori henkilö... (: Mun mielestä aika kannustavaa.. :D 

En tiedä tosiaan missä menee iskelmän ja jonkun muun musagenren raja, mutta aika monenlaisia yhtyeitä lasken kuitenkin kotimaiseksi iskelmäksi. Monia kappaleita tulee kuunneltua aika säännöllisestikin ja sinne kuuluu ainakin Mambaa, Janne Raappanaa (kappaleet Kaksi Onnellista, Ehjäksi Tee ja Uni on aivan ihania!! Iihana Janne... ♥ ^-^), Tarja Lunnasta, Jari Sillanpäätä, Pekka Mikkolaa (Pirstaloitu Onni, Aamu Antaa Anteeksi), Juha Metsäperää (Vielä Toivon), Marita Taavitsaista, Finlandersia, Juha Tapiota (Haaveilija ja Raikas Tuuli) ja Anna Erikssonia (Rakkautta Tää On Vain, Ilta Yöhön Kuljettaa ja Ajattelen Sua). Näin äkkiä lueteltuna. :D Annika Eklundiakin oli jossain vaiheessa, mutta se on jäänyt vähemmäksi. Marko Maunuksela on myös aika hyvä! (:

En tiedä, mihinkä kategoriaan Pirkka-Pekka Petelius lasketaan, mutta siinä on myös sellainen laulaja, jonka kappaleet on tullut kuunneltua... Ja moneen kertaan! Niihin ei koskaan kyllästy! Muistan Sua Elaine, Lemmentunneliin, Caterina, Markiisin Varjossa..... NAM! ♥ 
OSKARIN ARKI!!!!!!!!!!111111!!!! Velipuolikuu
Olen muutenkin kova Petelius-fani, moneltakin eri kantilta.. Oon tosi kauan ollutkin. Se alkoi joskus, kun satuin näkemään Team Ahma -sarjaa telkasta joskus kun olin vielä aika pieni. Aivan loistava sarja, ja sen jälkeen kun opin käyttämään nettiä ja tietokonetta ja noin, niin löysin Velipuolikuun (PARAS KOTIMAINEN SKETSISARJA IKINÄ), Mutapaininystävät ja muita Peteliuksen tähdittämiä ohjelmia. (: Tykkään todella paljon Peteliuksen komediaohjelmista, joihin juuri edellä mainitut lukeutuu ja niiden lisäksi myös monet Peteliuksen roolit eri leffoissa, kuten esim ministeri Tömisevä Uuno Turhapuro -leffassa Herra Helsingin herra. Toinen mielestäni hyvä leffa on Onks Wiljoo näkyny?, jossa Peteliuksella on monta monta monta roolia. Siinä se posteljooni Uutela on loistava ja Erkki Nystén, joka on sääkartanlukija; Taka-Surkeen  julkisuus.. xD
       Sopii oikein hyvin myös mainita, kuinka hiton hyviä on Peteliuksen ja Pedro Hietasen yömyöhä-radio-ohjelmat, mitä ne joskus teki vissiin 80-luvulla enimmäkseen! Ne on aivan loistavia, eikä niihinkään kyllästy millään.... Omassa hyllyssä on Serpien kylässä 1 ja 4, kun en ole muita löytänyt... Mutta siellä on niin pöljää huumoria, että ei voi kun hymyssä suin kuunnella.. :)
"Lähetään liikkeelle fissistä. Ei ei, pankaa paidat päälle, minä sanoin fissistä, ei tissistä. Otan tällä ääniraudalla ensin äänen ja panen tämän sitten tuonne hyllylle. Minä sanoin hyllylle, pankaa housut takaisin jalkoihin. Aloitetaan sitten kuitenkin ceestä. Ei perseestä, pankaa housut jalkoihin!  Tämä on kamala tämä akkalauma..."
Että tämän sorttista löytyy Serpien kylässä nelosesta, jossa on radio-ohjelma Burn in ja out, 24.12.1989. :DD Huumori on älyvapaata, mutta sitäkin hauskempaa.... x) Kaiken kruunaa se, että kuulee kui Petelius ja Hietanen alkaa nauraa studiossa... xD Viimeistään sillon alkaa itseäkin jo naurattaa! Loistavaa... (:

Oon periaatteessa ollut aina Petelius-fani, jos miettii omaa elämääni, koska oon melkein aina tiennyt hänetkin näinä reiluna seitsemänätoista vuotena. Ensimmäistä kertaa kuulin Peteliuksen musiikkia, kun meillä oli jostain lainassa sellainen cd kokoelma Peteliuksen musiikkia. Tuossa 2000-luvun alussa.. Kuuntelin sitä melkein koko sen ajan, kun se meillä oli lainassa. Oon ollut jotain viitisen tai kuutisen vuotta vanha.. :D Jotenkin näitä hyviä vaan on tullut sattumien kautta mun elämääni, jos nyt laskee tämän, Lapparit, joista aiemmin puhuin ja Eputkin tavallaan! Jännää... Ja niitä oon kuunnellu koko ikäni!

Tässä tällä kertaa... (:
"No niin hyvät kuulijat, nyt on tullut hetki, jolloin meidän on sanottava näkemiin eli kuulemiin, miten nyt vain kukakin haluaa sanoa. Ja haikein mielin poistun seurastanne minä ja kumppaninini. ni. Ja tuota haluaisin vielä painottaa, että tämä meidän Burn in tai out -ohjelmamme on järkyttänyt minua hyvin syvästi. Toivottavasti myös teitä hyvin syvästi, eli hyvästi" "Lopeta nyt jo se jaarittelu........."
                                                                                         Loppusanat ~ Burn in ja out 


lauantai 27. huhtikuuta 2013

"Pistäs nyt sieltä raju humppa..."

Oukei, mistäs tää tällä kertaa menee ? Noh, vaikka sillälaila, että. Tuota. Niin. Ööö. Ei ku joo nymmä muistanki :) Seuraavana oli tarkoituksenani kertoa jotain vähän lisää suomalaista, vai ottaasinko väliin sit.. Ei nyt tulee edelleen suomalaista mahtia.

Eli siis. Tähän seuraavaan bändiin ihastuin, kun sattumalta (tai tavallaan tietenkin tarkoituksella) menin sitä katsomaan, kun oli nimittäin tuo Eppu Normaali & Kummeli-revyy -joulukiertue tuossa 2010. Alkuperänen idea oli mennä Kummelia kattomaan, kun oon aina ollut tosi kova Kummeli-fani (--> kaikki Kummelit löytyy hyllystä). Siellä tuli tavallaan "bonuksena" mulle nää Eput ja tuota noin. Oli kyllä ihan hemmetin komee keikka! Olin tosiaan niin tuota Lahdessa Lahti-hallissa katsomassa silloin. Kummelit oli aivan loistavia ja siihen päälle vielä sellaistakin loistavuutta kuin Eppu Normaali. WAU. Pakko myöntää, että se oli rakkautta ensisilmäyksellä, jos sen nyt niin voi sanoa. :D Pantse on loistava! Ja Aku on varmasti yks kovimmista suomalaisrumpaleista! Oli sen verran kovaa tykitystä.... Kun itte osais soittaa rumpuja.... :P

Siitä sitten lähti ihan hullu "Eppu-kausi". Tutkin ja luin ja kuuntelin ja kattelin ja tutkin ja luin ja kuuntelin vähän lisää. Hämmästyin ja ihastuin joka kerta uudestaan. Niillä on toisaalta tosi rokkia musiikkia, mutta samalla myös herkkää ja tunteikasta musiikkia, mitä itse ainakin arvostan. Sanoitukset on ollu aina musassa tosi tärkeitä, mutta Eppujen lyriikat on jotenkin korostanu sitä, kui hyviä voi lyriikat olla ja millasia on oikeesti hyvät sanat! Joskus yritin ite tehä sanotuksia, mutta niitä ei saanu mitenkään yhdistymään mihinkään musaan mitenkään, joten unohdin sen homman. :D Tunsin valtavaa alemmuuden tunnetta, ku kuunteli Martti Syrjän sanotuksia Epuissa. Ihan sama mikä biisi niin siellä on ainakin itelle löytyny aina niin syviä merkityksiä, että ihan itekkin hämääntyy ja pysähtyy vaan miettimään. ;D Mut se jos mikä on musiikissa tosi tärkeätä, että löytää jotain itelle mieleistä ja osaa ammentaa sieltä niitä hyviä juttuja. Toiset löytää sen oikeen jutun soittamalla itse, jotkut taas kuuntelemalla, arvostelemalla, liikuttumalla, käymällä keikoilla ja niin edelleen. Ja niinhän sen pitää ollakin. (: Ei voi olla porukka vaan samanlaista massaa, eihän siitä mitään tulisi!

Eppu Normaali on tehny tosi pitkää uraa, ja se herättää niin suurta kunnioitusta yhtyettä kohtaan. Oon lukenu artikkeleita ja niiden sen Tiimalasin Santaa -kirjan ja on kyllä että huhhuh. :D Ei voi muuta kun nostaa hattua ja olla vaa iso fani. (: Fanina oleminen ei oo vaikeeta, mutta sellasena bändinä kuin Eppu Normaali varmasti on! On vaatinu paljo hommaa kaikkien levyjen kanssa ja et jaksaa kiertää, ja raskaat harrastukset vie voimia, etenkin pitkillä rundeilla, mutta muutenkin! Ja se jos mikä on Epuissa jotenkin hienoa, niin se et vaikka niillä on ollu useammankin vuoden taukoja, niin ne on silti aina ihan yhtä suosiossa paluunsa jälkeen. Ei mitään ongelmaa saada porukkaa keikoille, vaikka olis edellisestä levystäkin jo vierähtänyt useampi vuosi. Se on jo niin iso juttu, et vau.

 "Ja eihän katoa tää, ei milloinkaan, ei ei, tää kadota saa, ei ei, ei milloinkaan, ei ei, ei koskaan, ei koskaan...."                             ~ Tahdon Sut

Nuoretkin jaksaa aina sukupolvelta toiselle innostua tästä bändistä, kuten minä! :D Ja Eppujen keikoilla on varmasti nuorempaa väkeä tullut sinne vähän vanhemman jengin sekaan. Ah. Ihanaa olla vielä nuori! ^-^ Vaikka olis ollu kivaa olla nuori sillon kun nää bändien jäsenetki on ollu nuoria. :D Mutta sama se, kunhan on nuori ja on aikaa ajatella vielä... Edes vähän aikaa ennen ku joutuu töihin. XD Okei.. Unohtakaa.


Neliäänisestikö?

Viime aikoina oon huomannut, että kuoromusiikki on alkanut kiinnostaa kamalasti. Hmm... En tiedä yhtään mistä se johtuu, mutta hienoa se kun on niin, eihän sille mitään voi, vai? :)

Kuulin tuon Pave Maijasen Lilja, ruusu, kirsikkapuu -kappaleen, ja sen jälkeen oon löytänyt vaikka mitä hyviä kuorokipaleita! Juutuupista löytyy paljon pätkiä Turun Yliopiston Ylioppilaskuoron, Brahe Djäknarin ja Florakörenin kvartettikonsertista, ja siellä on tosi hyviä kuorovetoja! Ainakin LØK-porukan vetämät Bara Ben ja John Williams is the Man sekä Kosteiden Kosijoiden Tankeros Love ja Livin' La Vida Loca.
Ne on niin hyviä, kun jätkät laulaa niin hemmetin hyvin moniäänisesti ja vielä niiden hienot koreografiat suurimmassa osassa näissä. Hmh.. Kaikkeen sitä ihminen ihastuu.. (: Mutta yleisesti ottaen, jos porukan äänet osuu hyvin yhteen, siitä tulee niin hyvä paketti, että voi vaan ihailla ja yrittää ite perässä.. Möyh. :D

Englantilaisista kuoroporukoista en tiedä, kun en ole niitä jaksanut niin etsiä, mutta jo nuo suomalaiset on ihan loistavia, ni varmasti löytyis aivan loistavia erimaalasiakin kuoroja. Kuten esim. After Shave -kvartetti Ruotsista. Niiden yks kipale on hyvä! Nimeltään Bara Sport.. (: Kuulostaa hienolta.


Jos nyt aloittaakseni myös muutakin kuin musiikkia, mutta jatkaakseni tuosta ruotsalaisesta After Shave -jengistä, on pakko kertoa, että ruotsalainen komediaporukka Galenskaparna, mikä on enimmäkseen ilmeisesti vaikuttanut -80-luvulla, on aika kova. :D Siihen kuuluu Claes Eriksson, Anders Eriksson ja Kerstin Granlund. Ne on tehnyt yhteisjuttuja After Shaven kanssa, ja niillä on jotain yhteisesiintymisiäkin useampia. Galenskaparnalla on muutama todella hyvä sketsi, vaikken nyt ihan täysin ymmärräkään. x) Siel tää Claesin esittämä heppu, joka kertoo aina tarinoita istuen sellaisessa tuolissa, heittelee välillä semmosia juttuja, että ei voi kun nauraa! Jo pelkästään sille, kuin nerokkaita ne sen jutut on. Se on kertonut ainakin sellasia tarinoita, missä se ei käytä alkukirjaimina muita kuin b- ja f-kirjainta. Toinen niistä on Bara Ben, mikä on kuulemma seuraavan vuoden kirjallisuuden Nobelin palkinnon saavaa kirjallisuutta. Sen on kirjoittanut herra nimeltä Bengt Brunte Bondeblad, ja se kertoja lukee siitä vaan puolet, jotta jää kotiinkin jotain luettavaa.. Okei... :DD En ekalla kerralla ymmärtänyt ollenkaan, mitä se selitti, mutta useamman kerran (ja muutaman sanakirjaselailun) jälkeen ymmärrän jo suurin piirtein sen jutun. (: Ei se loppujen lopuksi ole niin hauska (?) tai jotai, mutta se kuulostaa hauskalta ja on hyvin keksitty..
Toinen ihan hauska pätkä on sellai, missä Gösta-nimisen hepun järki alkaa puhua sille ääneen. :D Gösta on nii hellyyttävä tyyppi, ku se on ihan ymmällään, ku joku ihme ääni alkaa höpöttää sille x) Ja lopulta sen järki karkaa sen päästä. xD
"Gösta..... Gösta.... Hör du mig, Gösta? Det är din hjärna som vill prata med dig, Gösta."  = Kuuletko minua, Gösta? Sinun järkesi tahtoo puhua sinulle, Gösta.

Hah! :D On nii hauska.. Sitä vois äkkiä luulla olevansa hullu, jos ääniä rupeis kuulumaan päässä. No juu. On aika hankala seurata noita ruotsinkielisiä sketsejä, kun ei oikein vielä kunnolla pysy mukana tuossa puheessa. Ne puhuvat niin nopeasti. Muuten menisi varmaan aika hyvin, jos ne vähän hidastaisivat ja SELKEYTTÄISIVÄT puhetta, mutta kun ei niin ei. :D Täytyy vaan mennä monta kertaa uudestaan ympäri, että ymmärtää, mitä ne sanoo EDES osittain. (: 

Satuin vahingossa törmäämään yhteen ruotsalaiseen näyttelijään, kun tuli telkasta sellai leffa kun Adam och Eva. Siinä Adamia näyttelee Björn Kjellman. Ajattelin ensin, että onpas pönttö elokuva, ja etenkin juuri tuo rooli siinä. Mutta jokin siinä hepussa viehätti kamalasti. Tosiaan en muista mainitsinko aiemmin, olen tyttö.. :D Otin lopputeksteistä sen nimen ylös ja googletin. Tähän mennessä oon nähnyt siltä jo aika monta leffaa, ja se on hurjan hyvä näyttelijä! Se taipuu vaikka mihin! Sillä on iso variaatio erilaisia rooleja. Se on esittänyt mm. homoa, transvestiittia, naista, näyttelijää :D ja nuorisovankia! Ja kaiken sen lisäksi se mies osaa laulaa... Osallistui Melodifestivaleniin vuonna 2006 kappaleella Älskar du livet?Ja se osaa ihan hirveen määrän ulkoa eri maiden euroviisukappaleita... O.O Hmm.... Schlagernörd se väittääkin olevansa :D Iskelmänörtti.

Juu en tiedä mikä muhun on iskenyt, mutta ruotsi on aika hemmetin hianoo.. (: TYKKÄÄN.

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

"Fantastista, aattelin. Kerrassaan hieno juttu."

Muistan kuunnelleeni jo ihan pienenä muutakin kuin vain lasten lauluja, vaikkakin siellä listaykkösenä olikin Rölli ja Fröbelin Palikat. :D Mutta niiden rinnalla kulki myös jotain sellaista, mitä ei ehkä ihan niin pienelle lapselle kuin juuri ja juuri 5-vuotiaalle tulisi ensimmäiseksi kuunnelluttaa, jos nyt ymmärrätte mitä tarkoitan!

Ihan niitä ensimmäisiä bändejä, mitä muistan kuunnelleeni joskus pienenä, on varmasti Lapinlahden Linnut. Niitä kuuntelen edelleen, ja on sääli, että he lopettivat tuossa vähän aikaa sitten. Lintuja tuli silloin pienenä tykitettyä, kun vissiin iskä oli nauhoittanut VHS:lle Lintujen Maailman kahdeksan ihmettä -sarjaa useamman jakson telkasta. Nyt löytyy onneks dvd:llä nuo kaikki Ylellä tulleet sarjat ja muuta, että niitä katsellaan edelleen. Maailman Kahdeksasta Ihmeestä varmasti yks parhaista kappaleista on kappale nimeltä Ei tainnut uskoa ja siihen päälle vielä Kuka sinä oikein olet ja Vihtaasi on kustu. Niin hienoja biisejä! (:

 No juu, siinä tuli aika monen vuoden käppi sitten, etten oikeen kuunnellut tai katellu Lappareita, koska meidän videokasettisoitin hajosi, eikä meillä ollut kuin yksi Lintujen c-kasetti, jota voi kuunnella. Iskällä oli enemmänkin, mutta en niitä aina kehdannut lainata. Sitten, kun Linnut täytti 25 vuotta v. 2008 mä ostin sen niiden "Lennossa 1983-2008" -boksin ja sen jälkeen tavallaan löysin Lapparit uudestaan. Sille tielle jäin ja nyt kokoelmista löytyy Linnuilta monta cd:tä ja dvd:tä ja yks alkuperänen lp. (: Suurinpiirtein kaikki kappaleet oon niiltä kuullut, mutta niiden maikkarille tekemiä sarjoja en oo nähnyt, koska niitä ei oikeen missään oo ollut, missä olisin voinut niitä katsoa. Keljua.. 

Monikaan mun ikäisistäni ei oo koskaan ees kuullut, mikä on Lapinlahden Linnut. Tiedän, koska oon testannut. Yleisin vastaus on aina, "Ai mikä? En kyl yhtään tiiä." Niin... Mä oon elänyt Lintujen parissa, ja onneks olenkin!! En olis koskaan halunnut jäädä paitsi jostain niin hienosta, kun LAPINLAHDEN LINNUT.
Ja oon yrittänyt sivistääkin mun ikäisiäni ihan lähipiirissäni ja ainakin yläasteella kerroin Lappareista aina kun vaan kerkesin. Tein kasiluokalla esitelmänkin tästä kyseisestä yhtyeestä äikän tunnilla, kun sai tehdä mistä vaan halusi tehdä. No tietenkin tein tästä! :D Oli kyllä hienoa kertoa jostain, mitä kukaan ei osannut odottaa... (: Mun esitelmä oli meidän luokasta ajallisesti kaikkein pisin... x) Jonkun nelkyt minuuttia mä paahdoin menemään. Räkä valui pitkin poskia ja paita väärinpäin ujeltaen päällä tukkakin paskaisena. Sain esitelmästä kaikesta huolimatta 9+. (:


     ^ Kuva yllä on Suonenjoelta. (: Parhautta.

Olin kesällä 2011 kattomassa niitä Suonenjoella, kun ne esiintyivät Mansikkakarnevaaleilla ("tiesittekö, että mansikka on punainen marja, mutta mustikkapas on sininen marja!"), ja nyt tuossa viime kuussa 17. päivä Lahdessa Sibeliustalolla, kun niillä oli se vihovihoviimeinen keikka siellä. Hienoa on ollut molempina kertoina, ja Suonenjoella sain porukan viiden jäsenen nimmarit... ^-^ Harmi, että vaan viiden heistä, mutta kuitenkin! Olin tehnyt Lintujen lintulogon kankaasta mun farkkuliivin selkään ja pyysin niiltä nimmarit sinne lintuun. Oli kyllä hieno hetki, kun Tapio Liinoja kirjoittaa nimensä mun selkään ja sanoo, "On se hieno lintu! Ihanko ite oot tehny?" Wou.. :)) Voi kuulostaa tyhmältä, mutta todella hienoa se oli! Tapio Liinoja on hieno mies.... ^-^ Siitä kerrasta jäi niin hyvä fiilis, että ei mitään rajaa! Se koko kesä oli kruunattu tällä keikalla, ja vielä kun ne on niin hyviä. Kannatti ajaa aika pitkä matka ihan vaan niitä kattomaan. Paras kesä ikinä!
Ja tuossa on nyt se mun hieno tekemäni lintunen... (: ---------->


Muistan jostain syystä tän todella selkeästi, mutta vuonna 2003 uutisoitiin jonkun verran siitä, kun Lintujen alkuperäisjäsen Heikki Salomaa menehtyi. Rauha Hiskille. En itse vielä kauheen hyvin lukenut, mutta isoveli kertoi mulle, että joku Lappareitten jäsenistä on kuollut. Se oli mullekin iso kolaus! Olin vielä aika pieni, enkä silloin ees tiennyt, kuka niistä oli menehtynyt. Oli aika huikeata, kun olin katsomassa Sibeliustalolla sitä viimeistä keikkaa ja siinä lopussa ne tekivät kaksi encorea vai peräti kolme, en ole enää varma. Mutta siinä yhtenä encore kappaleena ne soittivat Hiskin laulaman kappaleen Sateet Tulevat. Liinoja veti alkuspiikin jotenkin näin: "Varmaan kaikkein vaikeinta mitä Lintujen aikana on tapahtunut on varmasti se, kun Hiski kuoli... Otetaan tää Hiskille."   Liinoja meni tän sanoessaan jotenkin tosi vaikeaksi. Siis sillä lailla jännästi. Meinasi alkaa itkeä.... Ja lauloi itse tämän kappaleen kuitenkin! Itseäkin alkoi itkettää, kun kuunteli sitä laulua... Siinä on sellaiset sanatkin, ettei ihmekään!
Kaikella on aikansa
kaikella on paikkansa
Sateet tulevat ajallaan
vain ihminen polkee paikallaan
Kiihkona omasta ajastaan
Ainoasta tomumajasta

Silloin pienenä mä tykkäsin Markku Toikasta. Se on jääny mieleen. (: Se hymyili aina kivasti :D Etenkin biisissä Kulkukoiran blues, siinä alussa. (: Jju. Sitte sen "rediscoveryn" jälkeen, kun luin Jukka Lyytisen kirjoittaman kirjan Lappareista ja sain yleensäkin lisää tietoa Linnuista, aloin diggailla Hiskistä, Tapio Liinojasta, Hande Lemolasta ja Puka Oinosesta erityisesti. Pukan kautta löysin Nights Of Iguanankin ja niiden musiikin, johon olen edelleen koukussa.
Kaikki Lintujen tyypit on aivan loistavia, en mä sitä sano! Jostain syystä mä tykästyin enimmäkseen noihin neljään, joista eniten Pukaan. (: Se on aivan loistava kitaristi ja Linnuissakin tehny hyviä biisejä, joista nostaakseni esim. Komea Loppu (1992) ja Mokauksen Odottaja (1994).
Ja se Lyytisen kirja oli muuten tosi hyvä! Jos tyksii tästä porukasta, kannattaa lukea se läpi! Varmasti löytää vielä kirjastosta jostakin. Omaksi en oo saanut, ku ei enää löydy mistään.

Lappareilta mun suosikkibiisejäni on Edenin Henki (1985), Pikkumiesten laulu (1987) (se 2002 tehty uudempi versio, mikä löytyy Kaikkien Aikojen Parhaat -kokoelmalta, on kyl makeempi, ku alkuperäne (: Devil Virtasen kitara on hianoo!), Suuri Juokseva Ihminen (1988), Aino Kirjoittaa (1989), Ojasta Noustaan II (1990), Ruma (1990), Olaa ja Lailaa (1992), Hengessä Kollaan (1992), Kalliossa (1992), Siittiöt (Siitosen Veljekset) (1994), Mokauksen Odottaja (1994), Mä Kierrän Sua (1995), Päänahanmetsästäjä (1995), Hiljaa Kaislikossa (1997), Kesäapina (1999), Voisinko Olla Minä (1999), Kadut Loviisan (1999), Trilobiittinä Luokses Ryömin (2003), Hiljaisten Miesten Baari (2003), Turun Tuomiokirkon Kellot Lyövät Minua (2003), Naiset Vaihtaa Mua Kuin Paitaa (2005), Keski-ikä On Syvältä (2006), Perunatorin Tyttö (2006), Etiäppäin (2007), Olen Onnistunut (2007) ja Kakadun Laulu (2007).
Nää biisit on levyiltä, joten sitten sarjojen sisällä on omat suosikkibiisit, vaikka ne osittain menevätkin päällekäin. (:

 Kiitos. Tässä ensimmäinen luento. ^-^ Tämä ensimmäisenä siksi, että tää todella on ihan ehdoton ykkönen edelleen. Tulee aina olemaan. Ainakin TOP 3:ssa.. (:

"Mist tää menee?"

Ääh puuh... Että voikin käydä työstä tällainen blogin tekeminen! Enkä ole ehtinyt edes vielä aloittaakaan. :D

No niin no, jos aloittaisin vaikka ihan peruslöpinöistä tähän aluksi. Olen (vielä pari kuukautta) 17-vuotias musiikkihirmu lukiolainen Hämeestä, ja haluaisin jotenkin kertoa omasta musiikkimaustani mahdollisimman laajasti, koska se on todella laaja ja usein kertarökäisyllä vähän turhankin laaja ymmärrettäväksi. Sieltä löytyy musiikkia laidasta laitaan iskelmästä rockiin ja kaikkea siltä väliltä kuin myös taidemusiikkiakin eli siis sitä kaikkien "rakastamaa" klassista musiikkia. Eräs kaveri sanoi, että mun tulisi hakeutua hoitoon sen takia, kun olin hurahtanut klassisen musiikin maailmaan lukion musan ykköskurssin myötä. :D Että näin, jos olet nuori ja taidemusiikin ystävä, ole ylpeä siitä! Taidemusiikki on HIENOA. En kylläkään ole mikään hullu taidemusiikin ystävä, mutta sitä tulee kuunneltua aika paljonkin, kun sille päälle sattuu.. :)

Musiikin lisäksi saatan kirjoittaa muitakin ajatuksia, mitä on tullut mieleen, ja varmasti joistain leffamieltymyksistä, mitä mulla on, ja muuta, joten luvassa on muutakin kuin vain musiikkia. :D (Etukäteen voin varoittaa, että jos jotain leffoista tulee, niin ainakin ruotsalaisista leffoista, jotka on ollu viime aikoina itselleni aika kova hitti :D EI SAA SÄIKÄHTÄÄ! Tää on tää perinteinen suomalainen identiteettivirhe, jos tykkää ruotsalaisesta musasta tai muuta :DD No ei. En ole sitä mieltä, koska itse pidän ruotsin kielestä ja... mutta siitä lisää mahdollisesti myöhemmin. (x )

Tästä on hyvä aloittaa. Olen monta kertaa tylsistyttänyt niin monet kaverit kuin perheenjäsenetkin, että varmasti osaan väsyttää lukijankin ihan vaan tällä sepustuksellani. Yritän kaikkeni, jotta saan jotenkin mielenkiinnon säilymään, mutta tosiaan mulla olisi tarkoituksena valaista tätä niin suurta musiikkivarastoa, jotta löytäisin samanikäisiä ja samanlaiseen musiikkiin (edes joissain määrin) tykästyneitä nuoria. Lähipiirin kaverit kuuntelee kokonaisuudessaan niin erilaista musiikkia kuin minä, että ne ei jaksa edes muutamaa mun kuunnelluttamaa biisiä kuunnella loppuun :D Mä kuuntelen tosiaan melkein kaikkea, joten se olen sitten yleensä minä, joka kuuntelee muiden kappaleita ja laajentaa jo valmiiksi suurta musiikkimakuvarastoaan. Se on oikeastaan aika hienoa, että pystyy kuuntelemaan monenlaista musiikkia, koska silloin pystyy sulauttamaan itsensä minne vain - tai ainakin melkein!

Raja tulee mulla vastaan ns. nykymassamusiikin kanssa, koska sitä ei vaan jaksa aina kuunnella. Jokainen radiokanava on täynnä sitä samaa jumputusta ja pikkusiskokin kuuntelee samaa massamusiikkia, vaikka kuinka yritän käännyttää sitä. :D Noh, vaikka kuinka se ärsyttääkin joskus, niin en silti tuomitse mitään musiikkia! En suoraan allekirjoitakaan kaikkea (etenkään tätä nykyistä kaikkien kuuntelemaa musiikkia). Lukion musaopekin sanoi, että kaikkea kannattaa yrittää kuunnella. Vasta sen jälkeen pystyy sanomaan tykkääkö vai ei, eikä sitä siltikään kannata tuomita kokonaan. Se voi yllättää joskus

MUTTA kaikkein tärkeintä: ÄLÄ KOSKAAN TUOMITSE IHMISTÄ TOISEN MUSIIKKIMAUN, LEFFAMAUN, PUKEUTUMISEN, ULKONÄÖN, PUHETAVAN, KÄVELYTYYLIN, MEIKKAUSTYYLIN TAI MINKÄÄN MUUNKAAN ULKOISEN PIIRTEEN PERUSTEELLA.
Kaikkiin kannattaa yrittää tutustua, edes joissain määrin. Moni ihminen jää ilman ystäviä pelkästään sen takia, miltä se toinen näyttää. Ties vaikka tämä "ei-niin-viehättävännäköinen" tyttö tai poika olisi se kaikkein paras ystävä, mikä vaan maailmassa voi olla. Tiedän tiedän, se on vaikeaa, olen huomannut sen itsekin, mutta kannattaa yrittää! Minulla itselläni on 11-vuotias cp-vammainen pikkusisko, joka on ehkä mukavin tyttö ikinä! Hän kävelee melko huonosti ja käyttää kävelykeppejä, ja puhe on vähän "tervettä" ikäistään enemmän jäljessä, mutta aivot toimivat paremmin kuin monella fyysisesti terveellä samanikäisellä nuorella, että siinä on kyllä fiksu ja kekseliäs tyttö. Olen niin sitä mieltä!

Joo... Eiköhän tää alkulöpinä ollut tässä? ((: Tästä lähtee sitten se ihan alkuperäisidean mukainen musiikkimakuvaraston avaaminen. Myöhemmin lisää! ==>

No pharmaceutical product could ever equal the rush you get when the band hits that groove, the people are dancing, shouting, and swaying, and the house is rocking! The Music, man, you know you miss the Music.         ~ Elwood J. Blues